No se on Brändi tässä moro!
Mä olen miettinyt mikä tässä ajassa mättää. Musta tuntuu, ettei mua kuunnella enää. Ei oikein edes huomata enää. Ennen mä olin joka paikassa, lehtien sivuilla, telkkarin mainoskatkoilla, tuolla ulkona porukan työmatkan varrella heilumassa… Ja porukka kuunteli. Aina kun mä halusin sanoa jotain, niin me pistettiin mut vaan isosti näkyville ja taas porukka tapitti silmä kovana. Mihin se aika katos?
Nyt tää porukka kävelee puhelinta tuijottaen ulkona, istuu läppärit ja luurit kädessä kotona ja musta tuntuu et ne ei nää eikä kuule enää mitään, ei vaikka kuinka huutais ja heiluis. Niille tulee vieroitusoireita, jos puhelin eksyy yli 3 metrin päähän tai ei pääse vuorokauteen someen. Joo, tottakai mäkin oon somessa ja mä yritänkin siellä entiseen tapaan heittää jerryä ja lasautella, kertoa mitä mulle kuuluu, toivottelen jopa hyvät joulut ja juhannukset - mutta ketään ei tunnu paljoa mun sanomiset nappaavan. Mä kelasin, että mitä jos mä nyt vaan katoaisin, huomaisko kukaan? Kyseliskö perään? Ja jos joku muistaiskin mut, niin mistähän asioista mä olisin jäänyt sille mieleen?"
Rahalla saa, mitä silmäparien ostamiseen tulee, mutta minkä tahansa tunteen herättäminen puseron sisällä, edes sen pienen hymähdyksen aikaansaaminen, on kaupallisella viestillä tänä päivänä enemmän kuin haastavaa. Tuttua tavaraa, kuten syytkin: digimurros, jonka myötä todistamme sisältöjen kuluttamisen nopeaa muutosta sekä päivän aikana kohdattujen viestien dramaattista kasvua. Medialliset tunnusluvut saadaan edelleen komeiksi, jos markkinoijan kirstussa kosmisesti kolikoita riittää, mutta viestin sisäistämiseen vaadittavan ajatuksen kuluttajalta saaminen missä tahansa kanavassa, on hyvällekin sisällölle valtava haaste - keskinkertaiselle mahdoton.
Siispä huomio on kiinnitettävä huomattavasti huolellisempaan taustaduuniin. Ensimmäinen ja oleellisin steppi voisi liittyä ihmisen korvien välin tuntemiseen ja ymmärtämiseen, intohimon herättelemiseen sen tulkitsemiseksi tässä muuttuneessa maailmassa. Tulisi pyrkiä ymmärtämään mikä itse asiassa on muuttunut, ei niinkään ihmisten ajankäytössä medioiden kesken, vaan ennen kaikkea ihmisten käyttäytymisessä, arvoissa, motivaatioissa ja ärsykkeiden omaksumisessa.
Kuluttajaymmärryksen ammentamiseen vaadittujen askelmerkkien hahmotuttua, olisi jokainen potentiaalinen kohtaaminen jokaisen potentiaalisen asiakkaan kanssa otettava entistä huolellisempaan pureskeluun. Kun vastaus alkaa olla valmiina mitä haluamme kuluttajan korvien välissä toimenpiteillä muuttaa, aletaan teroittamaan kynää ja pistetään se kynä osaavaan ja innostuneeseen käteen. Ja koko toteuttavassa porukassa asuva rohkeus, loputon uteliaisuus ja keskinäinen luottamus intohimoisessa kokeilemisen kulttuurissa ovat itsestäänselvyyksiä. Huteja tulee, se on varmaa, mutta oppimisen ja onnistumisten edellytys on asiaankuuluvat epäonnistumiset salliva työkulttuuri. ”Halu kokeilla, tahto onnistua”, kuten meillä sanotaan.
Kotipizzan onnistuneiden sisältöcasien takaa löytyy tyypillisesti vastaava resepti: asiakasymmärrys istutetaan jokaiselle tekijälle selkäytimeen, rakennetaan kuluttajaymmärryksestä kumpuavat viestin kärjet, kenties kevyesti jo eri tavoin testatut. Lisäksi vaalitaan brändillemme ominaista, inhimillistä ja lämmintä äänensävyä ja suoritamme näitä vasten astetta perusteellisemman perehtymisen kohtaamishetkiin kunkin mahdollisen mediavälineen kohdalla.
Uskomme, että innostunut ja vilpitön myötäelämisemme näkyy ja tuntuu kyllä, kun pääsemme lopulta ihmisten pariin sisältöjemme kanssa. Prosessia on opeteltu hartaasti ja opettelu jatkuu edelleen. Se voi toisinaan tuntua raskaalta ja vaatii huomattavasti enemmän panostamista erityisesti prosessin alkupäähän – mutta se on nähdäksemme tässä ajassa ainoa tapa tuottaa vaikuttavia toimenpiteitä.
Kun Kotipizza lähtee miettimään preesenssiään esim. asiakkaidemme vapaa-ajalla, kuten kuluvana vuonna hiihtokeskuksissa tai seikkailupuistoissa, suhtaudumme erityisellä kunnioituksella heidän meille uhraamaansa aikaan - oli kyseessä sitten lyhyempi tai pidempi kohtaaminen. Haluamme ihmisten kokevan meidän hengittävän näissä heidän laatuhetkissään innolla mukana, meidän olevan fiiliksissämme siitä, että meillä on mahdollisuus olla läsnä heille mukavissa ja hauskoissa hetkissä.
Sen sijaan, että myisimme Special Operaa houkuttelevaan hintaan kesken elämyksellisen vaijeriliu’un, tsemppaamme mieluummin porukkaa seikkailuradalla yhä vauhdikkaampiin suorituksiin, taikka heitämme muuten vaan tilanteeseen sopivaa huulta hiihtohisseissä. Nautitaan nastasta hetkestä kimpassa mahdollisimman luontevasti, häiritsemättä ja keskeyttämättä, huomiota huutamatta. Kyllä se pizzakin mieleen sitten pätkähtää, kun alkaa nälkä kurnia.
Älä siis tyydy ”mainostelemaan”, vaan näytä, että aidosti kunnioitat kohderyhmäsi aikaa, osoita tuntevasi kenelle puhut ja välittäväsi missä puhut, ja että arvostat saamaasi huomiota panostamalla sisältöön. Saamasi vastarakkauden määrä saattaa yllättää.
